Huipputiimit

Huipputiimit eroavat usealla tavalla keskinkertaisista ja heikoista tiimeistä. Ei ole sattumaa, että tietyt tiimit saavuttavat erinomaisia tuloksia ja toiset taas jäävät keskinkertaiselle tasolle tuloksellisesti.

Huipputiimit panostavat paljon viestintään. Viestintä kulkee tiimin jäseniltä toisille avoimesti. Lisäksi tiimit ovat kanssakäymisessä runsaasti muiden tiimien ja organisaation sidosryhmien kanssa. Toiminta on erittäin läpinäkyvää.

Huipputiimeissä viestinnässä korostuu positiivishenkisyys. Positiivista palautetta ja rohkaisevia kommentteja on paljon enemmän kuin rakentavaa kritiikkiä saati negatiivista moittimista. Viestinnän perusohjesääntö on 5:1, eli jokaista rakentavaa kritiikkiä tai moitetta kohtaan tiimissä tapahtuu vähintään 5 positiivista palautetta tai kommenttia. Joissakin huipputiimeissä puhutaan jopa 17:1 suhdeluvusta. Viestintä on hyvin kannustavaa ja rohkaisevaa. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö kehityskohteista puhuttaisi. Kyllä niistäkin puhutaan. Sävy ei kuitenkaan ole moittiva, vaan ratkaisukeskeinen. Pyrkimys löytää ratkaisu asiaan sen sijaan että aletaan syytellä jotakin.

Huipputiimeissä korostuu korkea vaatimustaso. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että organisaation ylin johto pelkästään asettaisi vaativia tavoitteita, vaan sitä, että tiimin jäsenet asettavat itselleen ja toisilleen korkean vaatimustason. Kun tiimin jäsenet eivät tyydy keskinkertaiseen suoriutumiseen nostaa se koko tiimin suoritustasoa. Vaikka tiimissä olisikin joku keskinkertaisen tason yksilö nostavat tiimin muut jäsenet heidän suoritustasoa esimerkillään, tuellaan ja ”tekemisen meininki” –hengellä. Mutta entä jos suurin osa tiimin jäsenistä tyytyisi keskinkertaiseen suoriutumiseen. Kuka / ketkä silloin nostaisivat tiimin suoriutumista kohti huipputasoa?